sunnuntai 21. lokakuuta 2012

4 kuukautta, 3 viikkoa, 2 päivää



Romanialainen elokuva oli pitkään todella marginaalista tavaraa muualla Euroopassa, mutta viime vuosien aikana maan elokuvahelmet ovat alkaneet saada jalansijaa muuallakin kuin kotimaassaan. Vuoden 2007 puhutuimpiin ja kehutuimpiin teoksiin lukeutunut 4 kuukautta, 3 viikkoa, 2 päivää (4 luni, 3 saptamâni si 2 zile, 2007) on Nicolai Ceausescun hirmuhallinnon aikaiseen Romaniaan sijoittuva kertomus elämästä maassa, jossa pelisäännöt ja yhteiskuntaolot olivat usein jotain aivan muuta kuin mitä ulospäin annettiin ymmärtää.

Elokuvan tarina on yksinkertainen. Parikymppinen Gabita (Laura Vasiliu) on tullut tahtomattaan raskaaksi ja päättänyt hankkia abortin. Ongelma on se, ettei Ceausescun aikaisessa Romaniassa moinen ollut sallittua enää 1960-luvun puolenvälin jälkeen. Gabita ja hänen ystävättärensä Otilia (Anamaria Marinca) kääntyvät tuttavansa suositteleman lääkärin (Vlad Ivanov) puoleen, joka lupaakin hoitaa toimenpiteen luottamuksellisesti. Operaatio tehdään, mutta tytöt joutuvat maksamaan siitä luultua kovemman hinnan.

Tositapahtumien pohjalta syntynyt 4 kuukautta, 3 viikkoa, 2 päivää ei ole helppo elokuva. Olipa katsoja abortista mitä mieltä tahansa, niin ajatuksia Cristian Mungiun ohjaama teos varmasti herättää. Mungiu menee elokuvallaan syvemmälle kuin itse toimenpiteeseen ja nostaa pintaan myös kysymykset vastuusta, moraalista ja toisen ihmisen arvostuksesta. Vakavasta aiheesta huolimatta ohjauksen lisäksi myös käsikirjoituksesta huolehtinut Mungiu ei pääsääntöisesti alleviivaa, osoittele sormella tai moralisoi. Lopussa näytettävää toimenpiteen lopputulosta voi pitää oikeutettuna, mutta omasta mielestäni se on vältettävissä ollut kauneusvirhe. Siitä huolimatta 4 kuukautta, 3 viikkoa, 2 päivää on katsojaansa lujaa iskevä elokuva, sillä se näyttää asiat niin kuin ne ovat.


Mungiun ja kuvaajana toimineen Oleg Mutun valitsema toteutustapa on hyvin niukkaeleistä ja pelkistettyä. Kohtaukset ovat muutamaa käsivarakameralla kuvattua jaksoa lukuun ottamatta pitkiä ja viipyileviä ja taustahälynä kuullaan pääasiassa tapahtumista syntyviä ääniä mikä on omiaan lisäämään tunnelman painostavuutta. Kokonaisuudessa ei ole mitään keinotekoista, joten elokuvarealismin perään haikaileville 4 kuukautta, 3 viikkoa, 2 päivää osuu varmasti kohdalleen. Pääosakaksikon näytteleminen on erittäin vaikuttavaa, Otiliaa esittävä Anamaria Marinca on sittemmin nähty muutamissa tv-elokuvissa ja -sarjoissa myös meillä Suomessa.

Kolme kohtausta jää elämään pitkäksi aikaa vielä elokuvan päättymisen jälkeenkin. Ensimmäisenä kohtaus, jossa tohtori kertoo epätoivoisille nuorille toimenpiteensä hinnan, toisena koko pitkä jakso, jossa Otilia käy vierailemassa poikaystävänsä Adin (Alexandru Potocean) luona tämän äidin 50-vuotissyntymäpäivillä. Yhdellä otolla, yhdestä kuvakulmasta tallennettu pöytäkeskustelu osoittaa samalla sukupolvien välisen kuilun, ihmisten maantieteellisen eroavaisuuden sekä sen, ettei ylemmällä luokalla ole hajuakaan alempien yhteiskuntaluokkien elämästä. Otilian kasvoilta välittyvä epätoivo ja ahdistus on aitoa, tähänkö tyhjyyteen hänellä on mahdollisuus astua? Tilanne jatkuu vielä poikaystävän huoneessa, josta Otilia kuitenkin onnistuu lähtemään. Elokuva päättyy kohtaukseen, joka summaa kokonaisuuden peittelemättömästi ollen samalla sekä surullinen että toivoa antava.

Cannesissa Kultaisella palmulla palkittu 4 kuukautta, 3 viikkoa, 2 päivää on erinomainen kokonaisuus, joka jää varmasti katsojan mieleen. Jos haluaa nähdä valkokankaalla todellista elämää ja oikeaa lähihistoriaa sen alakuloisuudesta ja ankeudesta huolimatta, kannattaa valita tämä elokuva, sillä turhaan se ei ole palkintojaan saanut. 2000-luvun vaikuttavimpia eurooppalaisia elokuvia sekä taas yksi osoitus siitä, etteivät suuret rahamäärät ole hyvän filmin vaatimus: Mungiun mestariteos maksoi reilusti alle miljoona euroa.

4 LUNI, 3 SAPTAMÂNI SI 2 ZILE, 2007 Romania/Belgia
Tuotanto: Mobra Films Tuottaja: Cristian Mungiu, Oleg Mutu Ohjaus: Cristian Mungiu Käsikirjoitus: Cristian Mungiu, Razvan Radulescu Kuvaus: Oleg Mutu Leikkaus: Dana Bunescu Maskeeraus: Ioana Angelescu, Lidia Ivanov Puvustus: Dana Istrate Äänitys: Constantin Fleancu
Näyttelijät: Anamaria Marinca (Otilia), Laura Vasiliu (Gabriela ”Gabita” Dragut), Vlad Ivanov (herra Bebe), Alexandru Potocean (Adi Radu), Luminita Gheorghiu (Gina Radu), Adi Carauleanu (tri Radu), Eugenia Bosânceanu (Beben äiti)

2 kommenttia: