Kaikki minkä taivas sallii

Olen useasti todennut, että etenkin nuorten elokuvaharrastajien tulisi olla suopeampia niin vanhoja elokuvia kuin niiden tekijöitäkin kohtaan. Näin he saattaisivat huomata, että merkittäviä elokuvia on tehty jo ennen paria viimeistä vuosikymmentä, ja ymmärtää, että maailma ei näennäisestä kehityksestään huolimatta ole muuttunut automaattisesti paremmaksi, vaan meitä kalvavat pitkälti samat ongelmat ja epäkohdat kuin edellisiä sukupolvia. Tämän todetakseen ei tarvitse kuin kääntyä Douglas Sirkin kuuluisan melodraaman Kaikki minkä taivas sallii (All That Heaven Allows, 1955) puoleen, jonka pääteemana on vanhemman naisen ja nuoren miehen rakkaussuhde.

Sirkin mestariteoksen tapahtumapaikka on Stoninghamin pikkukaupunki, jossa asuu keski-ikäinen leskirouva Cary Scott (Jane Wyman). Caryn lapset ovat muuttaneet toisaalle opiskelemaan, joten äiti viettää aikaansa erilaisilla kutsuilla ystäviään tavaten. Caryn elämään tulee radikaali muutos, kun hän rakastuu itseään huomattavasti nuorempaan Ron Kirbyyn (Rock Hudson). Cary on pitkästä aikaa onnellinen, mutta hänen pettymyksekseen muut eivät anna tälle arvoa.

Kaikki minkä taivas sallii on ulkoasultaan vanhanaikainen, karamelliväreissä ja suurissa tunteissa kylpevä melodraama, jollaisena se on ”aidompia” elokuvia etsivän katsojan helppo ohittaa. Pikaisella vilkaisulla se on myös helppo lokeroida naisille tarkoitettujen nyyhkydraamojen kategoriaan. Tämä määritelmä ei tee elokuvalle kuitenkaan oikeutta, sillä Douglas Sirk ei laskenut katsojia niin helpolla. Sirkin elokuvissa oli poikkeuksetta myös vakavampia tasoja, eikä tämä tee poikkeusta, herättäväthän valkokankaalla nähtävän romanssin kaltaiset kertomukset keskustelua edelleen.

Jokaisella yhteisöllä on omat perustansa, rakenteensa, sääntönsä ja moraalikäsityksensä, joista pyritään pitämään kiinni parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä luo sekä turvallisuuden että yhteenkuuluvuuden tunteen, ja siinä vaiheessa, kun joku heiluttaa näitä perustuksia, näytämme todelliset kasvomme. Käännämme selkämme, vaikka meidän ei pitäisi tehdä niin. Tuomitsemme ilman parempaa tietoa. Arvostelemme, vaikka asia ei meille kuuluisikaan.

Näin tapahtuu myös Stoninghamissa, jonka luokkatietoiset kansalaiset ovat kaikkea muuta kuin suvaitsevaisia, sillä he tietävät asemansa ja arvonsa ja muidenkin tulisi tehdä niin. Kun onnesta hehkuvan Caryn ystävät saavat tietää hänen suhteestaan, näyttää ystäväpiiri todelliset kasvonsa: alkaa juoruilu, joka paljastaa henkilöiden kateuden, itsekkyyden ja ilkeyden kuin Tim Burtonin Saksikäsi Edwardissa (Edward Scissorhands, 1990) konsanaan. Cocktailtilaisuus, jossa Cary esittelee Ronin ystävilleen, päättyy käsirysyyn ja pian Cary huomaa, että suhde on vaarassa sulkea hänet yhteisön ulkopuolelle – eihän varakkaan lesken sovi tapailla itseään nuorempaa miestä, joka sattuu olemaan vieläpä puutarhuri.

Vielä ehdottomampia ovat Caryn lapset (William Reynolds, Gloria Talbott), jotka vaalivat edesmenneen isänsä mainetta ja kunniaa ja katsovat äidin vetävän koko perheen nimen lokaan. He haluavat suhteen päättyvän mahdollisimman nopeasti, eivätkä ota äidin tunteita lainkaan huomioon. Elokuvan kuuluisimmassa kohtauksessa jouluksi kotiin tulleet lapset ovat ostaneet äidilleen lahjaksi television. Silkkaa hyvyyttäänkö? Ei, vaan siksi, että television avulla äiti pysyy kotona kuten kunniallisen lesken kuuluukin, eikä hänen tarvitse etsiä seuraa sopimattomilta tahoilta. Pian tämän jälkeen lasten onkin hyvä ilmoittaa, että jo ennestään vähäinen yhdessäolo vähenee entisestään, sillä oma elämä odottaa toisaalla.

Kaikki minkä taivas sallii on kaikin puolin vaikuttava melodraama. Vahvan ja ajatuksia herättävän tarinan sekä näyttävän toteutuksen lisäksi nostan esille vielä laatutyötä tekevän näyttelijäryhmän. Jos elokuvassa on jotain moitittavaa, niin ehkäpä loppu on turhan selittelevä ja alleviivaava. Se on kuitenkin pieni virhe muuten nautittavassa kokonaisuudessa. Rainer Werner Fassbinder teki aiheesta oman versionsa nimellä Pelko jäytää sieluja (Angst essen Seele auf, 1974), jossa hän vaihtoi puutarhurin arabimieheen.

ALL THAT HEAVEN ALLOWS, 1955 Yhdysvallat
Tuotanto: Universal International Pictures Tuottaja: Ross Hunter Ohjaus: Douglas Sirk Käsikirjoitus: Peg Fenwick (Edna L. Leen ja Harry Leen tarinasta) Kuvaus: Russell Metty Lavastus: Alexander Golitzen, Eric Orbom Leikkaus: Frank Gross, Fred Baratta Maskeeraus: Bud Westmore, Joan St. Oegger Musiikki: Frank Skinner Puvustus: Bill Thomas Äänitys: Leslie I. Carey, Joe Lapis
Näyttelijät: Jane Wyman (Cary Scott), Rock Hudson (Ron Kirby), William Reynolds (Ned Scott), Gloria Talbott (Kay Scott), Agnes Moorehead (Sara Warren), Conrad Nagel (Harvey), Virginia Grey (Alida), Charles Drake (Mick Anderson), Hayden Rorke (tri Hennessy)